Armi-täti arkkupakastimessa

Eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin kunniallinen ja valveutunut perheenäiti on perimmäisten kysymysten äärellä. Ulkona pakastaa ja mittari jököttää -20 C:ssa. Sulattaako pakastin ja jos niin kumpi, arkkupakastin vai kaappipakastin?

Kaappipakastin on pienempi ja arkkupakastin on isompi. Molemmissa ovat tavarat huiskin haiskin. Arkussa jäädykkeet ovat päällekkäin, ja kaappiin ne on sullottu peräkkäin eri hyllyille. Jokaisen siivouksen ja sulatukseen jälkeen meidän perheen aikuiset vannovat ja lupaavat pitää arkut ja kaapit järjestyksessä. Lihat sullotaan keskimmäiselle hyllylle, alimmaiselle hyllylle laitetaan keittojuurekset ja muut rehut. Arkkupakastimen vasempaan etunurkassa pitäisi olla ISO-ARMI-SF-2005-standardin mukaan ylivuotiset mansikat, mutta miten niitä voi sitten löytyä myös oikeasta takanurkasta?

Pakastimen tyhjennys on vähän samanlaista hommaa kuin valokuvien katselu. Se herättää muistoja. Paitsi että se itkettää vähemmän ja paleltaa enemmän. Vuonna 2003 oli ilmeisesti hyvä mustikkakesä, koska pakastimesta löytyi 2 desin rasia isäni keräämiä mustikoita. Miehen yli 90-vuotias Mummo ei ole jaksanut enää vuosiin tehdä mustikkapiirakkaa, mutta tuollainenkin levy löytyi pakastimen pohjalta. Sama kultainen mummo kävi tervehtimässä minua kymmenisen vuotta sitten keskussairaalan päivystyksessä. Hän toi mukanaan pussillisen omenoita ja toisessa kassissa oli voileipiä ja samalla päivitteli miten jaksan tehdä noin pitkän putken töitä.

Viime talvena olin tehnyt litistyneitä porkkanasämpylöitä. Niitä löytyi pussillinen. Kaksi talvea sitten intouduin leipomaan vuokaleipiä. Yksi pussillinen oli jäänyt pakkaseen. Miehelle ei maistu karjalanpaisti, ei ainakaan vuodelta 2005. Osa pois heitetyistä oli sellaista tavaraa, joiden kohdalla piti miettiä, mitä ihmettä tämä on ollut. Oliko paketissa ruistaikinaa? Edes KRP:n laboratorion tutkimukset tuskin kykenevät selvittämään asiaa. Eniten harmitti heittää pois kalakukko. Siipiä sille ei ollut kasvanut kaikkien näiden kahden pakastimessa vietetyn vankeusvuoden aikana.

Roskikselta säästyneet elintarvikkeet on helppo nostaa ulos kovalla pakkasella sulatuksen ajaksi. Sulatusta nopeuttaa ja helpottaa, jos muistaa jättää kannen auki ja katkaista virrat tyhjästä pakastimesta. Tämän asian huomasin tällä viikolla.

Nyt arkkupakastinta kelpaa esitellä vieraille. Jokainen perusmartta olisi siitä haltioissaan. Vanhat mansikat ovat vasemmassa etunurkassa suorassa rivissä, keskemmällä ovat tuoreemmat marjat ja sekalaiset tavarat. Oikealla ovat ylihintaiset kotijäätelön jäätelöpussit. Yläkorissa heti kannen alla ovat pakastekalat ja -vihannekset. Olen ylpeä arkkupakastimestani. Mutta älkää kurkatko vielä Armin vaatekaappiin.