sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Kapakkaruusuparantola eli Armi-tädin korkeatasoinen pikkujoulumoraalisaarna

Armi-täti oli tässä taannoin liian suurissa saappaissa ja savessa korviaan myöten toimiessaan erään perikonservatiivisen alueen etupäivystäjänä Isossa Sairaalassa. Sivusilmällä pystyin seuraamaan seinän takana tapahtuvaa yhteispäivystystä. Näkyi haavoja, humalaisia, mustelmia ja vartija sekä kuului kiroilua, örinää ja pörinää. Eräs humalainen herrahenkilö tuli eksyi ensiapualueelle ja vaati neuvomaan tietä ulos.

Mutta kummallisin ilmiö olivat nämä kapakkaruusut. Kotoa he olvat lähteneet täydessä tällingissä viehättääkseen vastakkaista sukupuolta, mutta kuitenkin ilmeisesti epäonnistuneet täydellisesti ja päätyneet kuorsaamaan kovaäänisesti julkisen terveydenhuollon lavitsalle. Kaulassa on koruna joulunauhaa ja punainen sydän. Kengät ovat kurassa ja sukkahousuissa iso reikä kantapäässä. Paita oli ylhäällä ja napa näkyi. Ei siis mikään viehättävä näky. Mutta ehkä pikkujouluaikana tapahtuu työtapaturmia?

Nyt sitten moraaliosioon.Tässä vaiheessa voitte lopettaa lukemisen, joiden silmät eivät kestä moraalisaarnaa. Armikin on töpännyt ja jonkin verran oppinutkin. Suurkulutuksen rajana miehinä pidetään viikkoannoksena 21 annosta miehillä ja 16 annosta naisilla. Kertakulutuksen rajana pidetää viittä annosta ja miehillä seitsemää annosta. 70 kiloisella alkoholia poistuu elimistössä 1 annos/2tuntia. Sammuneen ihmisen hoito vaatii jo valvontaa. Örisevä nainen on hirveää katseltavaa. Miehistä en enää viitsi saarnata. Heidän pelastamisekseen ei juuri voi tehdä enää mitään.

Sitten kun haavat on ommeltu, jalka kipsattu sekä nukuttu suurimmat promillet pois, niin hieno nainen menee vessaan kohentaa sukkahousujaan ja meikkejään, tilaa taksin kapakkaruusuparantolan eteen ja palaa takaisin yöelämään.

Naiset, pitäkää huolta itsestänne!

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

Armin Miranda-arvoituksia, osa II

Kysymys: Mitä eroa on blondilla ja Mirandalla?
Vastaus: Blondi on järkevämpi.

Kysymys: Mitä yhteistä on joulutontulla ja toimivalla Mirandalla?
Vastaus:Molemmat ovat silkkaa mielikuvituksen tuotetta.

Kysymys: Mitä viisas atk-insinööri sanoi ohjelmoidessaan Mirandaa?
Vastaus: Ei yhtään mitään, sillä viisaita atk-insinöörejä ei ole olemassakaan.

Kysymys: Miksi sanotaan ortopedia, joka käyttää Mirandaa?
Vastaus: Poikkeavaksi yksilöksi.

Kysymys: Miksi sanotaan lääkäriä, joka käyttää Mirandaa?
Vastaus: Kiltiksi tytöksi.

Kysymys: Miksi sanotaan lääkäriä, joka ei suostu käyttämään Mirandaa?
Vastaus: Ortopediksi.

Kysymys: Suomalaisen terveydenhuoltoteknologian kärkituote Miranda 1.0 sisälsi jännittävän puuhanurkkaosion kalvosapluunoineen. Mitä mullistavaa teknologiaa on 2.0 -versiossa?
Vastaus: 2.0 sisältää viivottimen, lyijykynän ja 300 arkkia millimetripaperia, johon lääkäri voi itse piirtää potilaidensa kuumekurvat.

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Tiukan Miranda-sapluunatyöskentely jälkeen...

Menikö kalvo väärinpäin, laskettiinko yksi rivi pieleen? Onko käyttäjävika? Kuva saatu eräältä Armin hyvältäystävältä.

torstaina, marraskuuta 16, 2006

Virallinen Lausunto sairaalan kimppakyytisohvan pohjalta

Armin rakas ystävä oli pulassa pari viikkoa sitten, niinkuin Kunnallista kusetusta -jutussa selitin. Tänään tuo ystävä soitti, ja kertoi hieman hiiltyneensä puhelimessa hallintosihteerille määraikaisista naurettavan lyhyestä määryskirjasta ja samaan hiillokseen hän oli keuhkonnut päivystyslistoista, jotka pitää olla viikkoa ennen tiedossa. Sitten kuulemma oli soittanut Iso Pomo, joka kuulosti ystävälliseltä puhelimessa. Eikä mennyt kuin runsas tunti, niin känsäisessä kourassa oli virkamääräys, jonka aikana kyllä ehtii istuttaa perunat ja nostaa heinät seipäille.

Edunvalvonta, inttäminen, puolensapitäminen kannattaa. Kaikeen ei tarvitse suostua, mistä ei ole sovittu ja kannattaa vaatia se, mikä on sovittu.

maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Armin Miranda-arvoituksia

Kysymys: Miksi Mirandaa käytetään kynttilänvalossa?
Vastaus: Koska se ei kestä päivänvaloa.

Kysymys: Mitä yhteistä on Mirandalla ja venäläisellä lennonvarmistusohjelmistolla?
Vastaus: Ei yhtään mitään, sillä lennonvarmistusohjelmiston kehitys älyttiin lopettaa.

Kysymys: Mitä yhteistä on Mirandalla ja pohjois-korealaisella yhteiskuntajärjestelmällä?
Vastaus: Paljonkin, sillä kummankin käyttäjätyytyväisyys on yli 110%.

Kysymys: Mitä tehdään, jos Miranda kaatuu?
Vastaus: Ei yhtään mitään, sillä kukaan ei halua, että se käynnistyy uudelleen.

Kysymys:Mitä yhteistä on Mirandalla ja siperialaisella vasemman jalan kesäsandaalitehtaalla.
Vastaus: Paljonkin, sillä kummatkin huomioivat yhtä paljon loppukäyttäjäpalautteita.

Kysymys: Mitä Mauri Pekkarinen sanoi käyttäessän Mirandaa?
Vastaus: Lupaan järjestää rahoituksen, jotta tämä ohjelmisto saadaan Suomen kyläkouluille ja lennonvarmistustorneihin.

Kysymys: Mitä lääkäri-kansanedustaja Tiusanen sanoi käyttäessään Mirandaa?
Vastaus: Teen tästä eduskuntakyselyn!

sunnuntaina, marraskuuta 12, 2006

Digiboxipähkinöitä purtavaksi, osa II

Kysymys: Miksi keskustalaisessa perheessä ei ole digiboxia?
Vastaus: Koska asiasta ei ole vielä puoluehallituksen virallista päätöstä.

Kysymys: Miksi sosiaalidemokraattisessa perheessä ei ole digiboxia?
Vastaus: Koska pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole sitä heille kustantanut.

Kysymys: Miksei viherstalinistiperheessä ole digiboxia?
Vastaus: Koska ruokohelpillä, lumpuilla ja talousjätteellä toimivaa versiota ei ole vielä markkinoilla.

Kysymys: Miksei vasemmistoperheessä ole digiboxia.
Vastaus: Koska Neuvostoliitto hajosi jo 80-luvun lopussa eikä Jaakko Laakso enää pysty sitä sieltä järjestämään.

Kysymys: Miksi kokoomusperheessä on digiboxi?
Vastaus: Koska se lähti mukaan tallinnalaisesta kahvilasta eikä perhe tunnistanut heti sitä digiboxiksi.

Armin digiboxipähkinät purtaviksi

Arvoitus: Mikä punainen ja pilkottaa tv-tason takaa?
V: Mies tonttuhatussa jouluaattona asentamassa digiboxia.

Arvoitus: Mikä on harmaa ja näkyy tv-tason takaa?
V: Mummo digiboxia asentamassa.

Arvoitus: Mikä punakeltainen ja näkyy tv-tason takaa?
Vastaus: Ambulanssihenkilökunta etsimässä digiboxia asentamaan mennyttä mummoa.

Arvoitus: Kuinka monta mummoa tarvitaan asentamaan digiboxi?
Vastaus: Vähintään kolme. Yksi on kadonnut tv-tason taakse, toinen etsii häntä muista huoneista ja kolmas yrittää päästä puhelimella läpi aluehälytyskeskukseen ilmoittaakseen kadonneesta.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Kunnallista kusetusta

Armin hyvää ystävää on petytty. Ystävälle luvattiin kesään saakka töitä puhelimessa. Määräyskirja kun tuli, se oli rustattu tämän vuoden loppuun. Siis lähes 40-vuotias perheenäiti oli vaihtanut tyhmyyttään ja tietämättään hyväpalkkaisen työn pienipalkkaiseen seitsemän(seven, sieben,sju) viikon mittaiseen pätkätyösuhteeseen.

Nyt tämä ystävä uhoaa perustavansa savolaisvapaallle vyöhykkeelle New Jerseyn saarille lämpimään ilmanalaan palmun alle holding-yhtiön, jolla käärii tuohta kunnalliselta sektorilta , että ranteita pakottaa ja kaijamajanit pyörtyvät. Onnea ja menestystä uudelle yritykselle sekä kunnalliselle työnantajalle!

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Armi-täti askartelukurssille eli potilassekoitusjärjestelmänhoitaja

Armi ei milloinkaan lakkaa ihmettelemästä, että mistä näitä tökeröitä potilastietojärjestelmiä sikiää tässä tietotekniikan ihmemaassa. Erään yliopistosairaalan tietojärjestelmä on niin paljon työtä hidastava, että taas puistattaa. Missä ihmeessä ne ohjelmoivat ovat olleet, kun on puhuttu käyttöliittymäsuunnittelusta? Pomot puhuvat ja kirjoittavat kieli vinossa paperittomasta sairaalasta, mutta paperijärjestelmäkin on parempi kuin täysin käyttökelvoton tekele. Itsekin veroja maksavana huolestuttaa, mitä yhteisillä rahoilla on ostettu ja mihin on sitouduttu vuosikausiksi.

Laatujärjestelmässä määritellään, että potilaan tulee tietää missä vessa on, mutta sillä ei ole mitään väliä, millainen päätöksentekoa tukeva väline meillä on käytössä. Onko laadukasta, että lääkelista on paperilla, muttei tietojärjestelmässä? Tai että laboratoriovastaukset eivät näy suoraan potilastietojärjestelmässä, vaan potilastietojärjestelmästä käsin pitäää käynnistää merkkipohjainen laboratoriojärjestelmä. Ja siitäkään ei voi seurata esimerkiksi peräkkäsiä krea- arvoja suoraan,vaan ne on varminta katsoa paperitulosteelta. Määräysten teko on monen klikkauksen päässä. Röntgenkuville on sitten ihan oma ohjelmansa.

Hauskintahan tässä on, että potilastietojärjestelmän tiedot printataan vielä paperille. Ja nyt se herkullisin juttu: Jotta jatkuvan tekstin voisi saada siihen paperille tietojärjestelmästä, niin otetaan numeroitu läpinäkyvä kalvo, joka asetetaan sairauskertomuslehden päälle ja katsotaan kalvon numeroidulta riviltä, miltä riviltä printtaus voi alkaa. Luku syötetään potilastietojärjestelmään. Mitään näin teknisen nerokasta tulostussysteemiä en ole ikinä nähnyt. Pienenä pikanttina yksityiskohtana kannattaa sitten muistaa, että paperi laitetaan eri printtereissä eri puoli ylöspäin. Toistaiseksi olen kieltäytynyt tästä puuhanurkkatehtävästä, sillä en ole askarteluohjaaja vaan lääkäri.


Koko hullu, laaduton ja työläs systeemi sotkee, sekoittaa ja katkaisee ajatuksia, kun osa tiedoista on paperilla, osa taas koneella, johon haetaan tietoja ihan eri (antiikki)ohjelmilla. Potilasturvallisuus ja lääkärin oikeusturva ovat vaarassa.

perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Ahne lääkäri, taas

Tänään ilmestynyt MediSeiska heiluttaa etusormeaan lääkäreiden osinkotuloista siihen malliin, että Armia puistattaa! Lääkäriliittokin on kuulemma huolissaan asiasta.

Mistä nyt ollaan huolissaan? Siitäkö, että joku tienaa enemmän kuin toinen? Vai siitäkö, että koulutuksella, ahkeruudella ja osaamisella tienataan? Paljonko lääkäri saisi tienata kuukaudessa tai tunnissa? Onko joku luvannut, että kaikki tienaavat yhtä paljon, ammatista tai koulutustasosta riippumatta?

Yrittäjyyteen liittyy aina riskiä. Tuskin näitä yrityksiä olisi syntynyt ilman riskinottoa. Perustuslakiin on jokaiselle suomalaiselle sallittu elinkeinovapaus. Lääkäreiden holding-yhtiöt toimivat lakien mukaisesti. Ilman merkittävää nettovarallisuutta ei merkittävää osinkoja kykene maksamaan.

Tuskin näitä lääkäripalveluyrityksiä olisi syntynyt, jollei niille olisi tarvetta. Kuntatyönantajan henkilöstöpolitiikka ryssi monella paikkakunnalla mahdollisuudet. Kun talouspäällikön kanssa piti tapella siitä, että saako lääkäri lähteä periferian ainoaan kotiin kulkevaan bussiin perjantaina klo 13 ja saako tunnit tehdä sisään viikolla, niin ihmekös tuo, että Armi nosti kytkintä.

Armillekin on ehdotettu, että jos tulisin firman kautta töihin, niin ei tarvitsisi maksaa niin isoa palkkaa. Tosin kokonaiskustannukset olisivat olleet paljon suuremmat. Mutta kustannuksista viis...

Julkisella sektorilla on viha näitä lääkäripalveluyrityksiä kohtaan, mutta nehän ovat kuntasektorin julkisia salarakkaita! Nimittäin MedOne-yritystä omistaa eräs pääomasijoittaja, jonka taustalla häärii Kuntien eläkevakuutus!

Jos joku joutuu tienaamaan 2 euroa bruttona saadakseen euron piimäpurkin ja toinen 1,10euroa, niin onko se reilua? Jyrkkä progressio houkuttaa laiskotteluun. Jos ammattitaidosta, riskinotosta, osaamisesta ja hyvästä liikeideasta aletaan tehdä kiellettyä, niin kohta täällä kaikki keräilevät käpyjä ja risuja peruskoulun jälkeen.

Miksei kauhistella sitä, että kunta ostaa esimerkiksi rakennusurakan monikansalliselta rakennusyhtiöltä? Miksei kunta tuota sitä omana palvelunaan?

Tiesittekö muuten, että MediSeiskaa kustantaa ruotsalainen Talentum. Senkin tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa.