torstaina, tammikuuta 31, 2008

Liian iso i-piste

Tätä ohjelmaformaattia ei ole kukaan vielä keksinyt. Aivan ennenkuulumatonta ja mullistavaa. Keskusteluohjelma. Kelatkaa vähän. Siis K-E-S-K-U-S-T-E-L-U-O-H-J-E-L-M-A. Ja arvatkaapa ketä siinä esiintyy. Entisiä misseja ja julkkiksia, jotka jakelevat neuvoja. Oh my god!

Ja pyydän nyt lukijoita siirtymään blogin tässä vaiheessa turvalliseen paikkaan, sillä nyt jysähtää todellinen pommi, henkinen tykinlaukaus, mahtava jymäys: Ohjelman aiheena on seksi. Kuvitelkaa S-E-K-S-I. Aihehan on yhtä tuore, kiinnostava ja herkullinen kuin belgialainen pakastevihannes sairaalan lautasella!

Jos selvisitte edellisestä paineaallosta, niin nyt ollaan siinä pisteessä, jossa laatuviihteen erottaa tusinatavarasta. Ja se on katsojakysymys. Kun Napakymppi-ohjelmassa esitettiin Vehmersalmen mummon arvoitus "Pulmu vai Sirkku?", niin jokainen TV-tuottaja ymmärsi, että viihdeohjelma ilman katsojakysymystä on kuin vihreä koti ilman loistelamppua.

Jokaisellä ihmisellä on i- eli idioottipiste. Joillakin se näyttää olevan suurempi kuin toisilla. I-pisteen koolla on merkitystä. Tämä tiedoksi G-pisteen tekijöille.

perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Armin filosofinen Julkkisvisakisa

Ohessa on muutaman julkkiksen latelemia filisofisia pohdintoja tai muita viisauksia. Yhdistä nimi ja lause. Oikea rivi julkaistaan 2 viikon kuluttua.

1) Pyrin välttämään ääripään tunnetiloja

2) Olen tämän vuoden aikana kasvanut todella paljon ihmisenä.

3) Haluaisin juontajaksi radioon tai televisioon.

4) Joulu on herkkää aikaa.

5) Kadun tekojani.


a) Kadi

b) Susan Kuronen

c) Noora Hautakangas

d) Danny

e) Maria Guzenina-Richardson

keskiviikkona, tammikuuta 16, 2008

Nyt riittää, Hannut ja Kertut


Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kertoo Terveydenhuollon pehmopornolehdessä, MediSeiskassa , että lääkärit tekevät töitä puoliteholla ja ottavat vastaan vain seitsemän potilasta päivässä. Pikkuisen kun toimittaja olisi jaksanut kirjoittaa pidemmän jutun ja kertonut, että mistä lääkäreistä on nyt kyse. Jos mukaan on laskettu patologit, niin he eivät esimerkiksi pidä vastaanottoa. En minä ainakaan patologin vastaanotolle haluaisi mennä tai joutua viedyksi. Tiedoksi MediSeiskan toimitukselle: Kirjoittamalla uutisen siitä, että lääkäri käy vasta ensimmäisen kerran iltapäivällä vessassa, saattaisi herättää uutiskynnyksen jopa Euroopan Unionin Ihmisoikeustuomioistuimessa.

Hanhijärven kanssa olen eri mieltä. Samaa mieltä olen sanasta "puoli". Meillä lääkäreillä teetetään puoliälyttömästi töitä puolivillaisilla tietojärjestelmillä täystehollisesti. Yli 40 vuotta sitten onnistuttiin simpanssi kouluttamaan avaruuslentäjäksi. 90-luvulla onnistuttiin lähettämän Marsiin lähes legoista koottu pieni auto keräämään näytteitä. Mutta yliopistosairaalassa on täysin mahdoton ajatus vuonna 2008, että potilaan laboratoriotiedot ja röntgenkuvat olisivat muutaman klikkauksen päässä samassa tietojärjestelmässä integroituna.

Meille lääkäreille on siirretty muiden työntekijöiden töitä. On surkuhupaisaa viikonloppuna kiistellä konekirjoittajan kanssa siitä, siitä kirjoittaako hän viikolla kotiutuneen potilaan hoitoselosteen vai kuunteleeko lääkäri kasettia ja tekee sanelusta muistiinpanoja. Tarkkailulähetteen kirjoittaminen ei ainakaan kuulu konekirjoittajalle päivystysalueella. Kukaan ei ole vain antanut hyvää selitystä asialle. Ehkä se on liian pelottavaa kirjoittaa perusoikeuksiin puuttuva paperi. Kumma kyllä kuolintodistuksia lääkärin ei tarvitse hakata itse koneella, vaan joku muu tekee sen. Minusta kuolintodistuksen kirjoittaminen olisi vielä pelottavampaa kuin tarkkailulähetteen teko psykiatriseen sairaalaan.

2000-luvulla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä raja-aitaa on korotettu piikkilangalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhullon päivystykset toimivat samoissa tiloissa sekä käyttävät samaa laboratoriota ja röntgeniä. Millään ei onnistu se, että ensimmäisenä potilaan tutkiva lääkäri ennen lähetteen tekoa tai sen jälkeen kirjoittaisi päivystysalueella lähetteen röntgentutkimuksiin tai laboratorioon, vaan sen tekee erikoissairaanhoidon lääkäri. Tulosten ja kuvien odottelu tulppaa erikoissairaanhoidon päivystyksen.

Tilastoinnin ja muun tilpehöörin täyttämisen voisi tehdä joku muu kuin lääkäri. STAKESin vaativan sydänpotilaan vaaleanpunaisen hoitoilmoituskaavakkeen ruksiminen kiireessä on aina yhtä tuskaa. Minulla on teoria mitä noille vaaleanpunaislle lappusille tehdään STAKESissa, mutta valitettavasti asian intiimiyden takia aika ei ole vielä kypsä teorian julkistamiselle. Eipä minulle tullut myöskään opiskeluaikana mieleen, että lääkärin tulee todellakin täyttää potilaan siirtomääräyslomake henkilötunnuksesta alkaen yliopistosairaalassa.

Milloinkahan nämä aika ajoin esiin putkahtavat maailman parhaat lääkärin työn asiantuntijat, piparkakkutaloissa työskenteleät Hannut ja Kertut uskovat, että lääkärin työhön kuuluu muutakin kuin vastaanottoa? Uskokaa tai älkää, mutta istumme kokouksissa, tiimipalavereissa, soittelemme puhelimella muille lääkäreille ja käymme joskus koulutuksissa sekä lomilla. On aika falskia väittää, että että lääkärin työn tehokkuuden mittari on potilaskontaktien määrä.

maanantaina, tammikuuta 07, 2008

Incognito Fortissimo

Kerron teille salaisuuden, jos osaatte olla juoruamatta. Tosin hyvinhän te olette pitäneet ne tähän asti. Älkää järkyttykö, mutta pimputan pianoa. Pikku-Armi vinkui elokuusta saakka pimputinta. Armi rahoitti, mutta pukki toi. Minut luultavasti kieriteltäisiin tervassa ja höyhenissä Sibelius-Akatemiassa, koska olen nyt tuhonnut pikku-Armin tulevaisuuden ostamalla hänelle kielletyn vasarakoskettimillisen aidolla melamiinilla kuorrutetun Yamaha-sähköpianon. Musiikipedagogien mielestähän sähköpiano aiheuttaa lapsille vähintään liikavarpaita ja lihomista. Sori vain pedagogit, mutta sähköpiano kuulostaa paremmalta kuin 30 vuotta virittämämättä ollut Hellas-pimputin, joka on joka toisessa suomalaisessa insinööritaloudessa.

Pimputan yksikätisesti. Luulin pitkään, että meillä on vain yksi nuotillinen kirja, eli virsikirja. Tieteellistä esitelmää varten materiaalia etsiessä kirjahyllystä pinojen alta löytyi Nuoren Seurakunna Veisukirja. Virsikirjasta olen harjoitellut soittamaan Enkeli Taivaan, joka menee joten kuten, mutta tuskin kukaan haluaa sitä kuulla. Virsi 13, Nyt sytytytämme kynttilän, vaikuttaa myös helpolta. Ystävä Sä Lapsien herkistää mielen, koska olen sitä jo päiväkerhoajoilta laulanut. Pinojen alta löytämästäni opuksesta olen opettelut soittamaan Pekka Simojoen Jouluyön Hymni. Luulen osaavani sen takeltelematta hyvällä harjoittelulla pääsiäiseen mennessä.

Huikean harrastukseni ohjelmistoa rajoittaa lähdemateriaalin vähyys ja myös se, että teoksessa saa olla vain koko-, puoli- ja neljäsosanuotteja. Kahdeksasosanuotit tuottavat jo päänvaivaa. Ja miksi pitää olla mustat koskettimet. Kuka niitä tarvitsee ja mihin?

sunnuntaina, tammikuuta 06, 2008

Parhaat otokset vuonna 2007





Alla olevassa kuvassa on 5-10 cm:n kokoinen eläin. Tosin vain pää näkyy.