sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Kapakkaruusuparantola eli Armi-tädin korkeatasoinen pikkujoulumoraalisaarna

Armi-täti oli tässä taannoin liian suurissa saappaissa ja savessa korviaan myöten toimiessaan erään perikonservatiivisen alueen etupäivystäjänä Isossa Sairaalassa. Sivusilmällä pystyin seuraamaan seinän takana tapahtuvaa yhteispäivystystä. Näkyi haavoja, humalaisia, mustelmia ja vartija sekä kuului kiroilua, örinää ja pörinää. Eräs humalainen herrahenkilö tuli eksyi ensiapualueelle ja vaati neuvomaan tietä ulos.

Mutta kummallisin ilmiö olivat nämä kapakkaruusut. Kotoa he olvat lähteneet täydessä tällingissä viehättääkseen vastakkaista sukupuolta, mutta kuitenkin ilmeisesti epäonnistuneet täydellisesti ja päätyneet kuorsaamaan kovaäänisesti julkisen terveydenhuollon lavitsalle. Kaulassa on koruna joulunauhaa ja punainen sydän. Kengät ovat kurassa ja sukkahousuissa iso reikä kantapäässä. Paita oli ylhäällä ja napa näkyi. Ei siis mikään viehättävä näky. Mutta ehkä pikkujouluaikana tapahtuu työtapaturmia?

Nyt sitten moraaliosioon.Tässä vaiheessa voitte lopettaa lukemisen, joiden silmät eivät kestä moraalisaarnaa. Armikin on töpännyt ja jonkin verran oppinutkin. Suurkulutuksen rajana miehinä pidetään viikkoannoksena 21 annosta miehillä ja 16 annosta naisilla. Kertakulutuksen rajana pidetää viittä annosta ja miehillä seitsemää annosta. 70 kiloisella alkoholia poistuu elimistössä 1 annos/2tuntia. Sammuneen ihmisen hoito vaatii jo valvontaa. Örisevä nainen on hirveää katseltavaa. Miehistä en enää viitsi saarnata. Heidän pelastamisekseen ei juuri voi tehdä enää mitään.

Sitten kun haavat on ommeltu, jalka kipsattu sekä nukuttu suurimmat promillet pois, niin hieno nainen menee vessaan kohentaa sukkahousujaan ja meikkejään, tilaa taksin kapakkaruusuparantolan eteen ja palaa takaisin yöelämään.

Naiset, pitäkää huolta itsestänne!

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpas Armi hyvä pikkujoulumoraalisaarna! Pikkujouluissa sattuu ja tapahtuu, joskus enemmän joskus vähemmän. Luita ei ole koskaan mennyt poikki ja kotoa olen aina itseni löytänyt. Otsalohkon takana, sivuilla, edessä ja alla on tosin tuntunut ikäviä sivuoireita.
Kapakassa tulee käytyä niin kovin harvoin, eikä minua piikikkydestä huolimaatta ole kukaan ruusuksi tituleerannut. Voin kyllä hyvin kuvitella, miltä bailanneiden itsensä teloneet daamit ja herrat näyttävät. Ei ole mieltä ylentävää katsottavaa, eikä hoidettavaa.

Saima

Armi Paini kirjoitti...

Olen positiivisesti yllättynyt, että nuorison juonti pääkaupunkiseudulla on vähentynyt Hesarin mukaan. Hyvä nuoriso! Mutta naisten juonti on lisääntynyt, ja sen kyllä huomaa katukuvassa, kauppajonossa päivystyksessä :(

OK kirjoitti...

Hyvä ystäväni Jesse tykkäsi näistä ehtoopuolen ruusuista. Erityisesti muuan Maktalan Maria, varsinainen lörtsy tyrkky oli hänelle mieleen.

Olen usein unta vartoessani sellin pimydessä pohdiskellut, mitä miehelle nyt mahtaa kuulua.

Maria kuuluu päässeen rikkaisiin naimisiin jonkun hivenaineyrittäjän kanssa ja rakentavat palatsia jonnekin Sipoon puoleen.