torstaina, marraskuuta 09, 2006

Armi-täti askartelukurssille eli potilassekoitusjärjestelmänhoitaja

Armi ei milloinkaan lakkaa ihmettelemästä, että mistä näitä tökeröitä potilastietojärjestelmiä sikiää tässä tietotekniikan ihmemaassa. Erään yliopistosairaalan tietojärjestelmä on niin paljon työtä hidastava, että taas puistattaa. Missä ihmeessä ne ohjelmoivat ovat olleet, kun on puhuttu käyttöliittymäsuunnittelusta? Pomot puhuvat ja kirjoittavat kieli vinossa paperittomasta sairaalasta, mutta paperijärjestelmäkin on parempi kuin täysin käyttökelvoton tekele. Itsekin veroja maksavana huolestuttaa, mitä yhteisillä rahoilla on ostettu ja mihin on sitouduttu vuosikausiksi.

Laatujärjestelmässä määritellään, että potilaan tulee tietää missä vessa on, mutta sillä ei ole mitään väliä, millainen päätöksentekoa tukeva väline meillä on käytössä. Onko laadukasta, että lääkelista on paperilla, muttei tietojärjestelmässä? Tai että laboratoriovastaukset eivät näy suoraan potilastietojärjestelmässä, vaan potilastietojärjestelmästä käsin pitäää käynnistää merkkipohjainen laboratoriojärjestelmä. Ja siitäkään ei voi seurata esimerkiksi peräkkäsiä krea- arvoja suoraan,vaan ne on varminta katsoa paperitulosteelta. Määräysten teko on monen klikkauksen päässä. Röntgenkuville on sitten ihan oma ohjelmansa.

Hauskintahan tässä on, että potilastietojärjestelmän tiedot printataan vielä paperille. Ja nyt se herkullisin juttu: Jotta jatkuvan tekstin voisi saada siihen paperille tietojärjestelmästä, niin otetaan numeroitu läpinäkyvä kalvo, joka asetetaan sairauskertomuslehden päälle ja katsotaan kalvon numeroidulta riviltä, miltä riviltä printtaus voi alkaa. Luku syötetään potilastietojärjestelmään. Mitään näin teknisen nerokasta tulostussysteemiä en ole ikinä nähnyt. Pienenä pikanttina yksityiskohtana kannattaa sitten muistaa, että paperi laitetaan eri printtereissä eri puoli ylöspäin. Toistaiseksi olen kieltäytynyt tästä puuhanurkkatehtävästä, sillä en ole askarteluohjaaja vaan lääkäri.


Koko hullu, laaduton ja työläs systeemi sotkee, sekoittaa ja katkaisee ajatuksia, kun osa tiedoista on paperilla, osa taas koneella, johon haetaan tietoja ihan eri (antiikki)ohjelmilla. Potilasturvallisuus ja lääkärin oikeusturva ovat vaarassa.

5 kommenttia:

OK kirjoitti...

Loppukäyttäjää eli lääkäriä ei ole kuultu missään vaiheessa, kun näitä softia on pusattu kasaan. Ne perustuvat jonkun heikkolahjaisen atk-insinöörin harhaisiin mielikuviin lääkärin työstä.

Kun henkilökohtaista tietokonetta ryhdyttiin markkinoimaan, esitettiin mm. että kakkureseptit on hyvä pitää järjestyksessä sillä.
Voi kun sen kakkureseptiohjelman saisikin takaisin...

Armi Paini kirjoitti...

Kyllä pomoillakin on bitti poikittain ja pahasti päässä, kun tällaisia härpäkkeitä päästävät yliopistosairaalan kliinisen päätöksenteon tueksi. Kertoo jotain rivilääkärin työn arvostuksesta tai vieraantumisesta kliinisestä työstä.

OK kirjoitti...

Lääninhallitukseen voi lääkärikin kannella vaikkapa atk-bugista?

-Ja mieluummin ennen, kuin jotain peruttamatonta tapahtuu.

Anonyymi kirjoitti...

Armi, sun pitäisi ehdottomasti saada nuo NuoriLääkäri-lehteen. olisivat varmasti suositumpia kuin mun Mediuutis-kolumnit ( nekin omalla vaatimattomalla tavallaan). Kirjoitat aivan sairaan hauskasti ja osuvasti. t. Helena Kemppienn

Armi Paini kirjoitti...

Hauskaa.Hauskaa! Hauskaa? Koko juttu on ihan elävästä elämästä. Naurattaisi toki jos ei olisi totta. Elämme 2000-lukua, mutta Mirandalla (kuka sen ällöttävän nimenkin on keksinyt?) on ihan omat bileet, jotka istuvat paremmin 70-luvun retrohenkeen kuin 2000-luvulle. 80-luvulla tuo härpäke olsi ollut kova sana, mutta nyt sen voisi laittaa Epäonnistuneiden ja Kauheiden Atk-sovellusten Museoon vitriiniin vetonaulaksi varoitukseksi jälkipolville.