torstaina, marraskuuta 16, 2006

Virallinen Lausunto sairaalan kimppakyytisohvan pohjalta

Armin rakas ystävä oli pulassa pari viikkoa sitten, niinkuin Kunnallista kusetusta -jutussa selitin. Tänään tuo ystävä soitti, ja kertoi hieman hiiltyneensä puhelimessa hallintosihteerille määraikaisista naurettavan lyhyestä määryskirjasta ja samaan hiillokseen hän oli keuhkonnut päivystyslistoista, jotka pitää olla viikkoa ennen tiedossa. Sitten kuulemma oli soittanut Iso Pomo, joka kuulosti ystävälliseltä puhelimessa. Eikä mennyt kuin runsas tunti, niin känsäisessä kourassa oli virkamääräys, jonka aikana kyllä ehtii istuttaa perunat ja nostaa heinät seipäille.

Edunvalvonta, inttäminen, puolensapitäminen kannattaa. Kaikeen ei tarvitse suostua, mistä ei ole sovittu ja kannattaa vaatia se, mikä on sovittu.

2 kommenttia:

OK kirjoitti...

Onneksi olkoon, Armi!

Sitkeitä sissejä tarvitaan työelämässä. Puolensa häätyy pitää. Kommunikaatiokatkos kokemukseni mukaan johtuu usein siitä, ettei vaivaava asia tule puheeksi.

Vaikka olisi Iso Pomo, ei voi lukea ajatuksia, muistaa kaikkea, pitää huolta kaikesta.
Jos asiaa on, ämyri soimaan; myös te hiljaiset siellä nurkassa!!

Anonyymi kirjoitti...

Näinpä tuo on , valitettavasti.
Kaikkeen kusetukseen ei pidä ,
eikä saa suostua .
Ärhäkkyys avuksi , jos nätti
puhe ei kanna . PM