tiistaina, huhtikuuta 10, 2007

Oma talous


Mediseiskassa, tuossa paramedisiinisessä pehmopornolehdessä, esitellään Suomessa tunnettuja ihmisiä ja heidän taloudellista tilannettaan. Jotta Armin lukijat ymmärtäisivät, millainen ihminen blogin takana on, niin on aika tehdä tiliä entisen kultapossukerhon jäsenen taloudesta ja sen hoidosta.

Jätän selvityksessä käsittelemättä terveystaloustieteelliset käsitteet, kuten vaihtoehtoiskustannus tai rajahyöty ihan lukijoitani ja varsinkin itseäni säästääkseni. Keskityn konkretiaan.

Työnantaja maksaa pienintä mahdollista palkkaa. Armikin noudattaa samaa periaatetta: Alin laillinen mahdollinen suoritustaso. Kauhean viisasta ei tuolla summalla viitsi esittää. Palkka muodostuu peruspalkasta ja päivystyskorvauksista. Tätä ei moni usko, mutta jos päivystää yön, niin seuraavan päivä, joka menee nuokkuessa ja äksyillessä, vähennetään peruspalkasta! Minusta perheelle pitäisi maksaa joku haittakorvaus väsyneestä ja kärttyisästä perheenäidistä.

Menolista onkin sitten huomattavasti pidempi, pitkä kuin nälkävuosi. Ruoka, velat, pikkuisten ja vaatteet, auton ylläpitokulut vievät tilin tyhjäksi. Armin Mies onneksi osallistuu kustannuksiin ja maksaa talonpidon. Eräästä Osuusliikkestä tulee joka kuukausi tieto, paljollako Armi-talous on ostanut. Hämmästys on joka kuukausi epäuskoisen suuri, mihin ihmeeseen olemme tässä kuussa törsänneet!

Varallisuutta ei juurikaan ole ja sekin vähä mitä on vähenee päivä päivältä. Omistan kaksi polkupyörää. Sain kohta 15 vuotta sitten Mieheltäni syntymäpäivälahksi maastopyörän. Se pyörii ja toimii vieläkin. Mutta leveät renkaat ja huono rullaavuus tekevät siitä aika raskaan polkea varsinkin talvisin. Viime syksynä ostin kapearenkaisen hybridipyörän. Rullaavuus on erinomainen, mutta se on jo pettänyt minut kaksi kertaa! Rakkauteen on tullut särö! Rengas räjähti kesken kotimatkan ajettuani lasikasan yli. Nastarenkaaseen tuli iso viiltohaava ja pienempi sisärenkaaseen. Ähisin ja puhisin renkaan vaihdon kanssa. Se vaati kaksi käyntiä urheiluvälinekaupassa, ja näin meidän kesken, miehet eivät osaa myydä oikean kokoisia renkaita. Toisessa kaupassa naismyyjä tiesi heti, miten etsiä oikea rengaskoko. Viikon päästä rengas oli taas tyhjä. Viksumpi vaihtaja olisi tajunnut, että venttiilitapin juuressa oleva kiristysrengas ei kuulu vanteen sisäpuolelle vaan ulkopuolelle. Kiristin oli ilmeisesti hangannut sisärenkaan puhki.

Auton varaan ei kannata varallisuutta laskea, sillä sen arvo alenee päivä päivältä. Uutena kun ostaa auton, joka nippelistä veloitettaan erikseen. Ja kun sitä yrittää kaupitella takaisin liikkeeseen, niin lisävarusteilla ei ole mitään väliä, täysin arvottomia. Kuitenkin Härski Hartikainen Oy:n käytettyjen autojen myynti-ilmoituksessa muistetaan mainita tuo täysin arvoton varustelista. Armin peltilaatikko on väriltään hopeanharmaa, syö hirveästi bensaa, mutta on mukava ajaa. Ruotsalaiset osaavat tehdä hyviä autoja, mutta jätän merkin mainitsematta, jotta Volvo-kuskit eivät suuttuisi ja hylkäisi blogiani.

Minkkiturkkia en omista (vielä). Ostin lähes kahdeksan vuotta sitten kotimaisen untuvatakin, joka on melkein uudenveroisessa kunnossa. Takki on tehty asbestikuidusta tai vastaavasta, sillä se ei mene käytössä tai pesussa miksikään. Tuosta materiaalin kestävyydestä päätellen hursti luultavasti aiheuttaa vähintään pleuraplakkeja käyttäjälleen. Ainoana miinuksena on se, että se pitää käyttää pesulassa pesussa.

En siis omista purjevenettä, golfosaketta enkä huvilaa Rivieralla. Tärkein omaisuus on pää, jonka suojaan haljenneella lähes 10 vuotta vanhalla polkupyöräkypärällä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kuka vastuuntuntoinen sitä potilailtaan mihinkään Rivieralle ehtisikään purjehtia. Ja vastatuuli se olisi kuitenkin. Koko matkan. Edestakaisin.
Eikä Volvo-kuskit suutu, vaikka Saabia mainostaa - ne vaan kaiholla muistelee menneitä aikoja, jolloin omalla keulalla komeili Scanian aarnikotka.
Tai no, kuitenkin se bakteerin kanssa melkein yhtä pahan näköinen otus.

Nuppiuutisoija kirjoitti...

Mon dieu! Kallein omaisuus noin huonosti suojattu! Jos kypärä on haljennut, niin sitten on sama käyttää pelkkää pipoa kesät talvet. Haljennut kypärä on lähinnä pääsomiste. NU suosittelee Armille myös pistosuojattujen kevlar-renkaiden hankkimista, niin ei tule paha mieli uudesta hybridistä.

Armi Paini kirjoitti...

Kiitos kommenteista! Kypäräni ei ole mikään aamuisin kahdesta osasta ilmastointiteipillä päähän laitettava palapeli. Muutama särö on tullut kaikkien näiden vuosien aikana. Pitäisikö tehdä pesäpallomailatesti?

Nuppiuutisoija kirjoitti...

Jos on Armin kypärässä pieniäkin säröjä, niin älä luota edes jeesusteippiin. Sillä tosin kylmillä ilmoilla saa tuuletuksen kypärästä vähemmälle. Ilmastointiteippi on ollut NU:n mielessä erityisen paljon tänään.

Anonyymi kirjoitti...

Tehdastyömailla pahasti kolahtanut kypärä vaihdetaan aina uuteen, vaikka siinä ei olisikaan näkyvää vikaa. Kolaus on voinut heikentää kestävyyttä. Jos kypärässä on halkeama, se kuuluu auttamatta roskiin. Vioittunut ja Armin jo aika iäkäskin kypärä ei välttämättä suojaa riittävästi, jos vaikka äkillisesti törmää maapalloon otsa edellä. Hanki Armi uusi.

Saima

Anonyymi kirjoitti...

No nyt on kaikki nähty! Lääkäri surkuttelee palkkaansa. Alentaa vielä suoritustasoaan, kirjoittelee älyvapaata blogia työpäivällä, haukkuu kaikkea, surkuttelee kiirrettä ja ihmettelee miksi lääkäreille ei kumarruta.

Anonyymi kirjoitti...

et ansaitsekkaan parempaa työpalkkaa