maanantaina, maaliskuuta 26, 2007

Hernepussinheittoa, puhelinbingoa ja muita lääkärileikkejä

Lääkärin ammatti on sitten veikeä. Työaikana väijymme omia erikoisalaraja-aitoja, niin ettei vain kukaan väärä potilas ole omalla puolella, pelaamme potilasbingoa ja heittelemme hernepussia. Armi-täti selittää miten tämä tapahtuu ja millaisin säännöin. Joillekin tämä pelin kulku sattaa olla tuttu, sillä pelistä on muunnelmia ympäri Suomea.

Hauska yli K18 seurapeli alkaa seuraavanlaisesti. Potilas hakeutuu terveyskeskukseen. Hänellä saatta olla virtsatieinfektio, vatsatauti tai muuten vain yleiskunnon laskua. Kotonaan potilas ei pärjää, mutta 12 vuotta kroonisesti aliresurssoituun terveyskeskukseen potilas ei enää mahdu. Pelipotpurin ensimmäisen strategisen siirron tekee terveyskeskuslääkäri kirjoittamalla lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lähettämisen syynä on vatsakipu ja viimeisessä lauseessa lukee tärkein asia. "Terveyskeskuksen vuodeosasto on täynnä."

Sairas saapuu paikallisen ambulanssiyrittäjän kieseillä yliopistosairaalapajatsoon vatsakivun takia. Kirurgisella puolella alkaa todistusaineiston keruu ja hernepussin heittely. Kannattaa tarkistaa natrium, kalium, virtsakoe, CRP, alat afos, natiivivatsa ja vatsan UÄ. Mitään kirurgista osastohoitoa puoltavaa ei löydy. Seuraavaksi pelivuoro siirtyy sisätautilääkärille musiikin pauhatessa. EKG:ssa näkyy olevan pientä t-invertaatiota V1-, V2- jaV3-kytkennöissä. Kolme vuotta sitten sitä oli vain kahdessa ensiksi mainitussa. Tauti on siis levinnyt! Tilataan sydäninfarktientsyymit, FIDD ja ikuistetaan muutaman tunnin päästä uusi EKG. FIDD onkin lievästi koholla ja vasen sääri on 1 sentin paksumpi kuin oikea ja lievästi aristava. Kuitenkaan pohkeessa ei laskimotukkoa todeta.

Seuraavana aamuna sairaalahumppa loppuu ja hernepussi jää yleensä Armille. Mitään mullistavaa ja järkyttävää ei potilaasta löydy. Tarkkailu pitää saada äkkiä tyhjäksi. Nyt tämän viihdemuodon kliimaksi lähestyy. Pelin jännittävyyden k-kerroin on suurimmillaan, ja ollaan pisteessä, jossa k nopeasti ajan funktiona lähestyy nollaa; alkaa siis puhelinbingo.

Puhelinbingossa erikoissairaanhoidon lääkäri etsii hoitopaikkaa perusterveydenhuollon potilaalle. Tietenkään tätä hommaa ei voi tehdä sairaanhoitaja, vaan lääkäri, sillä kuulemma vastaanottava taho ei usko, että potilas tarvitsee vuodeosastohoitopaikan, jos lääkäriä kouluttamattomampi soittaa.

Teatraalisista kyvyistä on joskus hyötä. Ääntä kannattaa madaltaa vähintään puoli oktaavia ja nyyhkyttää puhelimessa, että osastonlääkäri uhkaa kuristaa minut, jollen saa pois näitä potilaita tarkkailusta.Yleensä terveyskeskuksesta vastaa osastosihteeri tai hoitaja, joka kelaa kuin kasetilta, että potilasta ennen on jo 14 jonossa. Jos potilas on ison kaupungin asukas, niin rimpautetaan ääni väristen noin kolmelle tai neljälle osastolle. Tulos on yleensä sama. Ja arvaatkaa masentaako, kun tässä bingossa voittaa niin harvoin, varsinkin jos pitää saada kaikki kuusi potilasta eri terveyskeskuksiin.

Peli loppuu niin, että terveyskeskuspotilas siirtyy sitten yliopistosairaalan osastolle odottamaan jatkohoitopaikkaa. Hän saa hoitojaksolla ripulin ja kotiutuu 11 päivän kuluttua. Potilas pärjää kotona kaksi päivää etelästä tulleen muuntunutta noro-virusta erittävän tyttären turvin. Sitten mahassa alkaa taas kiertää ja hän hakeutuu samaan terveyskeskukseen...

Kuulostaako hullulta? Niin minustakin! Kaikki tämä potilaan mankelointi vain sen takia, ettei vuodeosastolla ollut paikkaa. Minusta tämä on yhteiskunnalle kallista ja lääkärien hermoja raastavaa seurapeliviihdettä.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nasakka juttu toden totta!

Anonyymi kirjoitti...

Meilläpä täällä onkin huomattu, että tähän leikkiin osallistujien määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, onko terveyskeskuksessa "yt laskenut" riviä kirjoittamassa 4. vuoden opiskelija, vaiko Pätevä Lääkäri.
Eikä huolta: osastojen käytävät ovat yleensä pitkiä, niitä voi täyttää huoletta kunnes sängyt loppuvat - mikä ihme Noron aikana naapurisairaalassa jo nähtiinkin.
Jospa vielä joskus nähtäisiin Päättäjiäkin systeemiin arjessa tutustumassa voitaisiin saada aivan uusia leikkejä.
Toisaalta Bagdadissa muinoin oli sairaalan ovella portsari potkimassa pois rahattomat: sehän meiltä vielä puuttuu priorisoinnista.

Armi Paini kirjoitti...

Armin mielestä nuoret lääkärit tutkivat hyvin potilaat valmiiksi. Aria harmittaa, kun ei ole thoraxia valmiiksi otettu. tämä tahtoo joiltakin unohtua. Tai kun oettu se thorax, se jätetään omaan terveyskeskukseen. Ei ole päivystäjän työkokemuksesta riippuvaista, onko tk:n sairaalassa paikkoja vai ei.

Catilina 🇷🇺 kirjoitti...

Eräs suosittu versio on se, että milloin jossain lähietäisyydellä sijaitsee joku vanhuspsykiatrian yksikkö, potilaasta löytyykin tutkimusta ja ainakin seurantaa vaativaa psyykkistä oireilua.