maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Pahuksen pullonpalautusautomaatit

Pitää onnitella muita ohjelmistoyrityksiä kuin pullonpalautusautomaattifirmoja, sillä muut ovat saaneet paljon paremmat insinöörit . Tosin vielä surkeammat insinöörit ovat potilastietojärjestelmäyrityksillä. Jos näytätte minulle toimivan pullonpalautusautomaatin, niin minä kaivan Vehmersalmelta esiin Tutankhamonin haudan. Jos automaatteja on kolme rinnakkain, niin kaksi niistä ei toimi. Jos automaatteja on yksi, niin se toimii siihen saakka kunnes minä alan viskoa siihen pulloja.

Isommat automarketit ovat ulkoistaneet näiden automaattien päivähoidon jollekin kiinteistöyhtiölle. Aikaisemmin kun automaatti meni jumiin, se alkoi rääkyä kovalla äänellä. Seonnutta automaattia ei voinut jättää yksin, sillä se saattoi alkaa toimia ja sylkeä ulos rahanarvoisen kuitin. Asiakkaan tehtävä oli hankkia joku paikalle selvittämään ongelmaa jonottamalla palvelutiskille ja vahtia, ettei kukaan nyhdä kuittia ulos. Nykyään rääkymisen seurauksena paikalle raahautuu joku tympääntyneen näköinen teini, joka avaa automaatin, tekee jotain, paiskaa luukun kiinni ja poistuu paikalta. Ja homma jatkuu taas.

Automaatti on liian täynnä kutsu paikalle henkilökunta. Miksei se henkilökunta voi käydä etukäteen paikalla? Pullo on liian pitkä. Miten se voi olla liian pitkä, kun juuri laitoin samanmittaisen pullon sisään ja se kelpasi. Pullo ei ole palautuspullo. Onpas, mutta minkä minä sille voin, että se on imaissut itsensä kasaan kylmässä ilmassa. Älä laita liian nopesti pulloja. Mutta kun on jono takana! Ja tämä on hauskin: Pullovilppi! Vilppi??? Olen hautonut puolisoni tappamista, ajanut punaisia päin ja käyttäyt pomoni kynää luvatta, mutta en ikinä tunnusta syyllistyneeni pullovilppiin. Ensin se saamarin masiina peruutti sen pullon ulos ja otin sen pois, laittaakseni sen uudelleen, niin automaatti alkoi taas rääkyä ja koko rakkine pysähtyi. Hinasin johtavan automaatin hoitajan paikalle. Hän tutki ensin prosessin loppupäässä, siellä ei ollut vikaa. Lopulta hän sai automaatin kertomaan paperilla, että olin yrittänyt pullovilppiä. Kuulemma tällaista ilmoitusta ei ole koskaan tullut aikaisemmin. Ihan samat fiilikset. Ei minuakaan ole koskaan aikaisemmin syytetty pullohuijauksesta. Sovimme, ettei hän tällä kertaa soita poliiseja paikalle. Kiitos! Tosin seuraavalla kerralla minä olen se, joka soittaa poliisit paikalle, niin katsotaan kuka huijaa ja ketä.
.

4 kommenttia:

marjamatilda kirjoitti...

Justiinsa näinhän tilanne on, taidanpa seuraavalla kerralla kutsua myöskin virkavallan paikalle! Hyvää päivän jatkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Ollaankohan me sukua Armin kanssa. Sen verran tiuhaan vilahtelee nuo Leppävirrat ja Vehmersalmet kirjoituksissa... ...vielä kun mainitset Tuusniemen niin siinä on meikäläisen savolaisjuuret!

Anja kirjoitti...

Onko kyseessä pullovilppi, jos laitaa koneeseen lasisen chilikastikepullon? Jos on, niin tunnustan syyllisyyteni. Masiina kyllä nielaisi sen, eikä virkavaltaakaan näkynyt.

Armi Paini kirjoitti...

Voi... Minulla on oikein lämpimät muistot Tuusniemeltä 10 vuotta sitten. Tarkoitan siis hikiset. Oli 8. kuukaudella raskaana, menimme ostamaan lastenvaunuja hyvin hatarien ajo-ohjeiden perusteella. Auto juuttuu huhtikuussa johonkin autiotalon mutavelliin kiinni. Minä työnsin ja mies ohjasi.