Finnien hoitoteknologian tila

Maailma muuttunut monella tapaa 30 vuodessa. On tullut Internet, matkapuhelimet, tabletit, Neuvostoliitto on hajonnut ja Paavo Väyrynen on saatu pois eduskunnasta. Mutta aikamoinen pettymys oli finnien hoidon nykyteknologian tila. Se sama Clearasil-voidepuikko oli vieläkin myynnissä (marketin alahyllyllä)! Eikä juuri mitään muuta noiden epävarmojen teinien helpottamiseksi! Sama makkarankuoren värinen, inhottavan tahmainen ja rasvainen voidepuikko, jonka hoitavaan tehoon en usko ollenkaan. Se vain pakkeloi paiseen ja luonto hoitaa loput!

 Mitä sitten kotitaloustuntiteknologiassa on tapahtunut vuosikymmenissä? Eipä mitään. Paitsi että niistä pojista, jotka heittelivät raakoja kananmunia kotitalousluokan toisen kerroksen ikkunasta alas koulun pihaan, on kasvanut miehiä. Ensimmäisellä tunnilla tehtiin pirtelö ja varoiteltiin vatkaimen vaarallisuudesta. Toisella tunnilla tehtiin teeleipiä. Ihan samaa teki Jälkikasvu. Minä ajattelin, että nykyään valmistetaan sushia ja kotiviiniä.

Tappajahidastelijat

Puhutaanpa välillä liikenteen hidastelijoista. Olen luokitellut heidät kahteen ryhmään. Kaikille heille - luokasta riippumatta - on hidas ajaminen liikenteessä. He tuntevat tyytyväisyyttä ajamalla hitaasti peräpeiliin katsomatta. Heillä on se sama mukavuuden tunne kun kaataa pakkasella lämmintä vettä kumisaappaaseen. Hetken lämmittää.

Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat naisautoilijat. He ovat ammatiltaan opettajia tai diakonissoja, jotka sivutöinään opettavat kansanopistossa kankaanpainantaa ja kudontaa. He näyttävät viattomilta, mutta mikä pahinta, he ovat todellista Miss Marple romaanin tappaja-ainesta. Nämä diakonissat ajavat 50 km/halueella 55km/h , 60 km/h alueella 70 km/h, 80 km/halueella 75 km/h. Moottoritielle mentäessä heillä ei ole mitään aavistusta siitä, miten moottoriteille ajetaan. Diakonissa-opettaja- tappaja ei koskaan katso taakse tai sivulle kun ajaa liikenteen sekaan. 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella tämä tappajahidastelija työntyy liikenteen sekään 75 kilometrin tuntinopeudella. Rampilla takana ajava joutuu jarruttamaan äkkiä tai väistämään takaa tulevaa rekkaa tien sivuun. Autona näillä viattomasti hymyilevillä kylmähermoisilla tappajilla miehen ostama Opel Corsa 1.2, johon on taakse lastattu pino kankaita ja matonkuteita, jotka estävät näkyvyyden taakse.

Jotain on näiden diakonissojen miestenkin päässä pahasti vinossa, kun ostavat tällaisia mopoautoja vaimolle ja työntävät taipaleelle kertomatta, että auto on liian hidas kiihtymään maantieliikenteeseen ja sillä kuuluisi liikkua oikestaan keveyenliikenteen väylällä vasta alkuyöstä.

Sitten on nämä ylivarovaiset lääkäri-insinöörimiesautoilijat, joiden autoissa ABSit, ESPit, TDIit ja SIPSit, mutta teknisintä mitä he osaavat autossa käyttää on suuntavilkku. Eräskin mies osti turbomoottorilla varustetun auton. Kokonaiset kaksi kuukautta meni loistavasti, kunnes hän huomasi, ettei hänelle myydyssä autossa ollut sitä turboa. Kotteron runsaista varusteista huolimatta nämä miehet eivät uskalla ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Ylivarovaisten mukaan mihinkään ei ole kiire. (Kyllä muuten on.) Ihan sama mitä nopeutta ajaa, niin ollaan samaan aikaan perillä kuitenkin.( Eikä muuten olla.) Moottoritiellä voi ajaa 90 km/h letkaa vetäen. Mikäs siinä. Ajakaa vain, mutta voisitteko siirtyä pois ohituskaistalta?