keskiviikkona, maaliskuuta 25, 2009
Tappajahidastelijat
Puhutaanpa välillä liikenteen hidastelijoista. Olen luokitellut heidät kahteen ryhmään. Kaikille heille - luokasta riippumatta - on hidas ajaminen liikenteessä. He tuntevat tyytyväisyyttä ajamalla hitaasti peräpeiliin katsomatta. Heillä on se sama mukavuuden tunne kun kaataa pakkasella lämmintä vettä kumisaappaaseen. Hetken lämmittää.
Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat naisautoilijat. He ovat ammatiltaan opettajia tai diakonissoja, jotka sivutöinään opettavat kansanopistossa kankaanpainantaa ja kudontaa. He näyttävät viattomilta, mutta mikä pahinta, he ovat todellista Miss Marple romaanin tappaja-ainesta. Nämä diakonissat ajavat 50 km/halueella 55km/h , 60 km/h alueella 70 km/h, 80 km/halueella 75 km/h. Moottoritielle mentäessä heillä ei ole mitään aavistusta siitä, miten moottoriteille ajetaan. Diakonissa-opettaja- tappaja ei koskaan katso taakse tai sivulle kun ajaa liikenteen sekaan. 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella tämä tappajahidastelija työntyy liikenteen sekään 75 kilometrin tuntinopeudella. Rampilla takana ajava joutuu jarruttamaan äkkiä tai väistämään takaa tulevaa rekkaa tien sivuun. Autona näillä viattomasti hymyilevillä kylmähermoisilla tappajilla miehen ostama Opel Corsa 1.2, johon on taakse lastattu pino kankaita ja matonkuteita, jotka estävät näkyvyyden taakse.
Jotain on näiden diakonissojen miestenkin päässä pahasti vinossa, kun ostavat tällaisia mopoautoja vaimolle ja työntävät taipaleelle kertomatta, että auto on liian hidas kiihtymään maantieliikenteeseen ja sillä kuuluisi liikkua oikestaan keveyenliikenteen väylällä vasta alkuyöstä.
Sitten on nämä ylivarovaiset lääkäri-insinöörimiesautoilijat, joiden autoissa ABSit, ESPit, TDIit ja SIPSit, mutta teknisintä mitä he osaavat autossa käyttää on suuntavilkku. Eräskin mies osti turbomoottorilla varustetun auton. Kokonaiset kaksi kuukautta meni loistavasti, kunnes hän huomasi, ettei hänelle myydyssä autossa ollut sitä turboa. Kotteron runsaista varusteista huolimatta nämä miehet eivät uskalla ajaa nopeusrajoitusten mukaan. Ylivarovaisten mukaan mihinkään ei ole kiire. (Kyllä muuten on.) Ihan sama mitä nopeutta ajaa, niin ollaan samaan aikaan perillä kuitenkin.( Eikä muuten olla.) Moottoritiellä voi ajaa 90 km/h letkaa vetäen. Mikäs siinä. Ajakaa vain, mutta voisitteko siirtyä pois ohituskaistalta?
Tunnisteet:
auto,
diakonissa,
liikenne,
lääkäri,
opettaja
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Amen. Jälleen ;)
Muista Armi, että toinen auto tekee jonon - eli ohi vaan niin nopeesti kun pääset!
Suosittelen Armille lomamatkaa vaikkapa Bangladeshin liikenteeseen. Tulee lisää näkökulmaa.
Tai kyllä sitä Egyptistäkin löytyy. Idea on se, että ajetaan keskellä tietä (siis keskiviivalla) ja soitetaan torvea lakkaamatta. Pelin voittaa se, jonka hermo kestää kohtaamistilanteessa.
eksyin puolivahingossa blogiisi ja nyt olen hekotellut yksinäni jo tovin kirjoitustesi parissa. loistavaa sananvääntöä!
t:kandi
Lähetä kommentti