Viikon uutiskatsaus

Antti Tuisku kuulemma ajattelee omilla aivoillaan ja harrastaa
yksinoloa. Victoria auttoi Lindaa. Otsikon lukemalla voi päätellä,
että Viksu valvoi Lindan vierellä kuusi yötä ja päivää pyyhkien hikeä
kyykkysoittajan otsalta. Kolmattatoista kuukautta raskaana olevaa
Rääkkeliä ei päästetty ravintolaan.

Armi's Partenkirchen®

Huikea Armi's Partenkirchen talviurheilukeskus on avattu kaksi viikkoa sitten! Armi's Partenkirchen® koostuu jäälle auratusta luisteluhiihtopohjasta, jonka pituus on muutama sata metriä sekä pilkkijäästä. Talviurheilukeskus sijaitsee Armi's Fitness and BodyBuilding Center®in vieresssä, joten kyseessä on melkoinen urheilukompleksi, josta moni olympiavalmennetavakin olisi ylpeä. Armi's Partenkirchen® and Armi's Fitness and BodyBuilding Center® ovat vastaisku kaupallisille jumputussaleille.

Armi Painin Terveydenhuollon Teknologiapalkinto vuonna 2008

Armi on päättänyt jakaa Terveydenhuollon Teknologiapalkinnon (TePa), jolla Armi kiinnittämään huomiota Terveydenhuollon epäkohtiin. Nythän on niin, että kun joku helpotus markkinoidaan terveydenhuoltoon, niin se lisää töitä, kiirettä ja ryöstää ajan potilailta.

TePan saa tänä vuonna yksinkertainen keksintö, jonka nähdessään Armi potkaisi toiseen jalkaansa, laittoi peukalonsa oven saranapuolen väliin sekä hoki epäuskoisesti elävänsä 2000-luvulla todistaakseen itselleen tilanteen realistisuutta. Muovisessa härpäkkeessä ei ole prosessoria, eikä se tarvitse sähköä. Armi ei ole halunnnut koskea siihen pitkällä tikullakaan.

TePa-saajassa kulminoituu kammottava tietotekniikka. Palkinnon saa Miranda-kalvosapluuna, joka on tarkoitettu paperittoman tietojärjestelmän sairauskertomuksen paperitulostukseen. Kuten varmaan arvaatte, että sairaalat ovat menossa kovaa vauhtia paperittomuutta kohti niin että korvissa vinkuu, mutta jostain kumman syystä paperia printataan enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Kalvosapluunalla lääkäri laskee Mirandaan kirjoittamansa tekstin aloitusrivin. Läpinäkyvä kalvo sijoitellaan somasti sairauskertomuspaperin päälle. Läpyskään on merkattu alakkain rivinumerointi, josta voidaankin sitten laskea, miltä riviltä uuden tekstin printtaus voidaan aloittaa. Rivi syötetään Mirandan tulostusikkunaan. Valitettavasti en osaa käyttää kalvosapluunaa, koska en ole saanut siihen koulutusta.

Kumma kyllä, kalvosapluunan käyttö ei onnistu monelta muultakaan. Tekstejä on tulostettu väärälle sivulle ja päällekkäin, joka voi osaltaan johtua siitä, että sairaalassa on noin 76 erilaista printteriä ja tapaa laittaa paperi tulostimeen. Osa kohti paperittomuutta syöksyvän sairaalan paperikertomuksista näyttää siltä, että joku on yrittänyt rutistaa paperit mahdollisimman pieneen tilaan ja haukannut samalla osan kansiosta.

Hyvä asiahan tässä tilanteessa on se, että maapallo säästyy avaruusolentojen hyökkäykseltä. Nuo vihreät isopäiset oliot painavat kaasua Telluksen kohdalla ja nauravat katketakseen, kun saavat tietää, että mitä Miranda, Oberon ja Ariel sivilisaatiossamme merkitsevät. Valitettavasti he eivät voi myöskään pitää elämänmuotoamme kovin kehittyneenä, kun kuulevat tästä kalvosapluunasta. Onnea kalvosapluuna!

Kalapuikkovitsit

K: Miksi vihreät eivät syö kalapuikkoja?
V: Koska Greenpeace on kertonut vihreille, että kalapuikko on uhanalainen kalalaji.

K: Mksi sanotaan Julkisen Sanan neuvostoon kannellutta kalapuikkoa
V: Hiilltyneeksi.

K: Kaksi kalapuikkoa kohtasivat paistinpannulla. Mitä he totesivat?
V: Nyt kävi käry.

K: Miksi kalapuikot eivät saa kulkea hissillä?
V: Ne kuumenevat siellä liikaa.

K: Miksi sanotaan huonoja vitsejä kertovaa kalapuikkoa?
V: Härskiksi silliksi.

K: Miksi sanotaan kalapuikkoa, jolla on silmät?
V: Mieheksi.

K: Miksi kalapuikolla ei voi olla silmiä?
V: Koska se tuijottaisi liikaa.

K: Miksi sanotaan kalapuikkoa, jolla on kravatti?
V: Kansanedustajaksi.

K: Miksi sanotaan kansanedustajaa, jolla on kalapuikko salkussa?
V: Omituiseksi.

K: Miksi sanotaan kansanedustajaa, jolla on kaksi kalapuikkoa?
V: Johtavaksi alfaurokseksi.

K: Kalapuikko yritti iskeä silakkaa baaritiskillä. Silakka antoi pakit. Miksi?
V: Koska silakka seurustelee norjalaisen lohifileen kanssa.

K: Miksi sanotaan mautonta kalapuikkoa?
V: Kananuggetiksi.

K: Kalapuikko oli uimassa uimahallissa. Kalapuikkotoveri ihmetteli, miksei toverilla ollut uimahousuja?
V: Mitäs pienistä!

Hannun ja Kertun pullataikina paisuu

Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärven jutut senkun turpoavat Mediseiskassa. Kuulemma ennen vanhaan kunnanlääkärille 45 potilasta päivässä ei ollut mikään juttu. Tiedän kyllä, että maata hallitaan heikoilla tiedoilla. Mutta että Sitran Terveydenhuollon ohjelmajohtaja väittää tällaista, osoittaa, että Sitrassa on kyllä vielä ihan omat 60-luvun retrobileet menossa. Mukavaa tietysti on, että vuonna 2008 on tällaisiakin museotyöpaikkoja. Mutta sovitttaisinko nyt ihan kaikessa hiljaisuudessa, että maailma ja potilaat ovat muuttuneet 40 vuodessa?

Paavo Lipponen julisti muutama vuosi sitten jossain lehdessä, että terveydenhoitajat voivat tehdä lääkärin töitä, koska hänen terveydenhoitajaäitinsäkin teki niitä sota-aikana. Minua ja Paavoa varmasti itketti juttua lukiessa. Minä vain taisin itkeä eri syystä kuin Paavo.

1960-luvulla 50-vuotias sydäninfarktin sairastanut mies tuskin eli pitkään. Nyt mies palaa takaisin töihin ja 80-vuotiaita ohitusleikataan. Masennus taitaa olla suurin työkyvyttömyyden syy. Terveyskeskuksessa masennuspotilasta ei hoideta viidessä minuutissa eikä myöskään 80-vuotiasta ohitusleikattua vajaatoimintapotilasta.

H. Tapio Hanhela taas kirjoittaa Lääkärilehden numerossa 5/2008 terveyskeskusten tulevaisuudesta. Siitä olen samaa mieltä, että terveyskeskuksilla on paikkansa. Minusta on aina yhtä hellyyttävää lukea, siitä miten vuokrafirman lääkärinä toimiminen estää ammatillista kehittymistä. Olisi ollut mukavaa lukea tällaista tekstiä Lääkärilehdestä, kun 90-luvulla istuin kuusi kuukautta terveyskeskuspäivystäjän huoneessa. Kukaan ei ollut huolissaaan minun ammatillisesta kehittymisestä, vaikka olinkin työsuhteessa maailman parhaaseen ja ainoaan autuaaksi tekevään työnantajaan, eli kuntaan.

Jutussa ollaan myös sitä mieltä, että terveyskeskukseen ei pitäisi tulla töihin, ennenkuin lääkäri on ollut riittävän pitkään sairaalassa töissä. Ja uusien sairaalavirkojen perustaminen on pysäytettävä, jotta terveyskeskuksiin saadaan lisää väkeä. Onko teidänkin mielestänne tässä jotain ristiriitaa? Joskus kun näkisi jutun, miksi 30 vuotta terveyskeskustyötä tehneet lääkärit pakkaavat matkalaukkunsa, pakenevat terveyskeskuksesta ja painuvat yksityissektorille töihin.

Pakolla ei saa mitään. Siperia asutettiin väkisin. Kehittyikö Siperiasta mitään muuta merkittävää kuin öljyputki Moskovaan?

Liian iso i-piste

Tätä ohjelmaformaattia ei ole kukaan vielä keksinyt. Aivan ennenkuulumatonta ja mullistavaa. Keskusteluohjelma. Kelatkaa vähän. Siis K-E-S-K-U-S-T-E-L-U-O-H-J-E-L-M-A. Ja arvatkaapa ketä siinä esiintyy. Entisiä misseja ja julkkiksia, jotka jakelevat neuvoja. Oh my god!

Ja pyydän nyt lukijoita siirtymään blogin tässä vaiheessa turvalliseen paikkaan, sillä nyt jysähtää todellinen pommi, henkinen tykinlaukaus, mahtava jymäys: Ohjelman aiheena on seksi. Kuvitelkaa S-E-K-S-I. Aihehan on yhtä tuore, kiinnostava ja herkullinen kuin belgialainen pakastevihannes sairaalan lautasella!

Jos selvisitte edellisestä paineaallosta, niin nyt ollaan siinä pisteessä, jossa laatuviihteen erottaa tusinatavarasta. Ja se on katsojakysymys. Kun Napakymppi-ohjelmassa esitettiin Vehmersalmen mummon arvoitus "Pulmu vai Sirkku?", niin jokainen TV-tuottaja ymmärsi, että viihdeohjelma ilman katsojakysymystä on kuin vihreä koti ilman loistelamppua.

Jokaisellä ihmisellä on i- eli idioottipiste. Joillakin se näyttää olevan suurempi kuin toisilla. I-pisteen koolla on merkitystä. Tämä tiedoksi G-pisteen tekijöille.

Armin filosofinen Julkkisvisakisa

Ohessa on muutaman julkkiksen latelemia filisofisia pohdintoja tai muita viisauksia. Yhdistä nimi ja lause. Oikea rivi julkaistaan 2 viikon kuluttua.

1) Pyrin välttämään ääripään tunnetiloja

2) Olen tämän vuoden aikana kasvanut todella paljon ihmisenä.

3) Haluaisin juontajaksi radioon tai televisioon.

4) Joulu on herkkää aikaa.

5) Kadun tekojani.


a) Kadi

b) Susan Kuronen

c) Noora Hautakangas

d) Danny

e) Maria Guzenina-Richardson

Nyt riittää, Hannut ja Kertut

Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi kertoo Terveydenhuollon pehmopornolehdessä, MediSeiskassa , että lääkärit tekevät töitä puoliteholla ja ottavat vastaan vain seitsemän potilasta päivässä. Pikkuisen kun toimittaja olisi jaksanut kirjoittaa pidemmän jutun ja kertonut, että mistä lääkäreistä on nyt kyse. Jos mukaan on laskettu patologit, niin he eivät esimerkiksi pidä vastaanottoa. En minä ainakaan patologin vastaanotolle haluaisi mennä tai joutua viedyksi. Tiedoksi MediSeiskan toimitukselle: Kirjoittamalla uutisen siitä, että lääkäri käy vasta ensimmäisen kerran iltapäivällä vessassa, saattaisi herättää uutiskynnyksen jopa Euroopan Unionin Ihmisoikeustuomioistuimessa.

Hanhijärven kanssa olen eri mieltä. Samaa mieltä olen sanasta "puoli". Meillä lääkäreillä teetetään puoliälyttömästi töitä puolivillaisilla tietojärjestelmillä täystehollisesti. Yli 40 vuotta sitten onnistuttiin simpanssi kouluttamaan avaruuslentäjäksi. 90-luvulla onnistuttiin lähettämän Marsiin lähes legoista koottu pieni auto keräämään näytteitä. Mutta yliopistosairaalassa on täysin mahdoton ajatus vuonna 2008, että potilaan laboratoriotiedot ja röntgenkuvat olisivat muutaman klikkauksen päässä samassa tietojärjestelmässä integroituna.

Meille lääkäreille on siirretty muiden työntekijöiden töitä. On surkuhupaisaa viikonloppuna kiistellä konekirjoittajan kanssa siitä, siitä kirjoittaako hän viikolla kotiutuneen potilaan hoitoselosteen vai kuunteleeko lääkäri kasettia ja tekee sanelusta muistiinpanoja. Tarkkailulähetteen kirjoittaminen ei ainakaan kuulu konekirjoittajalle päivystysalueella. Kukaan ei ole vain antanut hyvää selitystä asialle. Ehkä se on liian pelottavaa kirjoittaa perusoikeuksiin puuttuva paperi. Kumma kyllä kuolintodistuksia lääkärin ei tarvitse hakata itse koneella, vaan joku muu tekee sen. Minusta kuolintodistuksen kirjoittaminen olisi vielä pelottavampaa kuin tarkkailulähetteen teko psykiatriseen sairaalaan.

2000-luvulla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä raja-aitaa on korotettu piikkilangalla. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhullon päivystykset toimivat samoissa tiloissa sekä käyttävät samaa laboratoriota ja röntgeniä. Millään ei onnistu se, että ensimmäisenä potilaan tutkiva lääkäri ennen lähetteen tekoa tai sen jälkeen kirjoittaisi päivystysalueella lähetteen röntgentutkimuksiin tai laboratorioon, vaan sen tekee erikoissairaanhoidon lääkäri. Tulosten ja kuvien odottelu tulppaa erikoissairaanhoidon päivystyksen.

Tilastoinnin ja muun tilpehöörin täyttämisen voisi tehdä joku muu kuin lääkäri. STAKESin vaativan sydänpotilaan vaaleanpunaisen hoitoilmoituskaavakkeen ruksiminen kiireessä on aina yhtä tuskaa. Minulla on teoria mitä noille vaaleanpunaislle lappusille tehdään STAKESissa, mutta valitettavasti asian intiimiyden takia aika ei ole vielä kypsä teorian julkistamiselle. Eipä minulle tullut myöskään opiskeluaikana mieleen, että lääkärin tulee todellakin täyttää potilaan siirtomääräyslomake henkilötunnuksesta alkaen yliopistosairaalassa.

Milloinkahan nämä aika ajoin esiin putkahtavat maailman parhaat lääkärin työn asiantuntijat, piparkakkutaloissa työskenteleät Hannut ja Kertut uskovat, että lääkärin työhön kuuluu muutakin kuin vastaanottoa? Uskokaa tai älkää, mutta istumme kokouksissa, tiimipalavereissa, soittelemme puhelimella muille lääkäreille ja käymme joskus koulutuksissa sekä lomilla. On aika falskia väittää, että että lääkärin työn tehokkuuden mittari on potilaskontaktien määrä.

Incognito Fortissimo

Kerron teille salaisuuden, jos osaatte olla juoruamatta. Tosin hyvinhän te olette pitäneet ne tähän asti. Älkää järkyttykö, mutta pimputan pianoa. Pikku-Armi vinkui elokuusta saakka pimputinta. Armi rahoitti, mutta pukki toi. Minut luultavasti kieriteltäisiin tervassa ja höyhenissä Sibelius-Akatemiassa, koska olen nyt tuhonnut pikku-Armin tulevaisuuden ostamalla hänelle kielletyn vasarakoskettimillisen aidolla melamiinilla kuorrutetun Yamaha-sähköpianon. Musiikipedagogien mielestähän sähköpiano aiheuttaa lapsille vähintään liikavarpaita ja lihomista. Sori vain pedagogit, mutta sähköpiano kuulostaa paremmalta kuin 30 vuotta virittämämättä ollut Hellas-pimputin, joka on joka toisessa suomalaisessa insinööritaloudessa.

Pimputan yksikätisesti. Luulin pitkään, että meillä on vain yksi nuotillinen kirja, eli virsikirja. Tieteellistä esitelmää varten materiaalia etsiessä kirjahyllystä pinojen alta löytyi Nuoren Seurakunna Veisukirja. Virsikirjasta olen harjoitellut soittamaan Enkeli Taivaan, joka menee joten kuten, mutta tuskin kukaan haluaa sitä kuulla. Virsi 13, Nyt sytytytämme kynttilän, vaikuttaa myös helpolta. Ystävä Sä Lapsien herkistää mielen, koska olen sitä jo päiväkerhoajoilta laulanut. Pinojen alta löytämästäni opuksesta olen opettelut soittamaan Pekka Simojoen Jouluyön Hymni. Luulen osaavani sen takeltelematta hyvällä harjoittelulla pääsiäiseen mennessä.

Huikean harrastukseni ohjelmistoa rajoittaa lähdemateriaalin vähyys ja myös se, että teoksessa saa olla vain koko-, puoli- ja neljäsosanuotteja. Kahdeksasosanuotit tuottavat jo päänvaivaa. Ja miksi pitää olla mustat koskettimet. Kuka niitä tarvitsee ja mihin?

Parhaat otokset vuonna 2007

Alla olevassa kuvassa on 5-10 cm:n kokoinen eläin. Tosin vain pää näkyy.

Armi hurjana, episodi 4532

Yliopistosairaaloissa tehdään geeniterapiakokeiluja, alkionsiirtoja ja tutkitaan radioisotoopeilla elimiä. Mutta on täysin mahdoton ajatus joulunpyhien jälkeen, että joku vastaisi kohtuuajassa yli sata vuotta vanhaan keksintöön, eli puhelimeen.

Yritin järjestää potilaalleni toiselle osastolle jatkohoitopaikkaa. Kesti 15 minuuttia pelata ylihauskaa puhelinbingoa, ennenkuin sain edes jonkun vastaamaan puhelimeen. Selvisi, ettei potilasta voi siirtää sinne, koska siellä ei ole päivystyaikaan lääkäriä. Taas veivasin numeroa toiseen sairaalaan toiselle osastolle, ja annoin soida ..... Eikä kukaan vastaa. Soitin saman sairaalan naapuriosaston numeroon, eikä sieltäkään vastata pitkän odottelun jälkeen. Olisin pyytänyt katsomaan, että näkyykö edes osaston ikkunoissa valoa.

Sitten hieman kierroksia ottaneena Armi tunkeutui sairaalan intranettiin, ajatuksena soittaa Klinikan Ylilääkärille. Arvatkaapa vastasiko. Tässä vaiheessa en mennyt enää sanoistani taikka teoistani takuuseen. Sitten ylihoitajalle, tuut tuuut tuuuuuut...... ei vastaa. Mutta ylihoitajan sihteeri vastasi! Hän antoi päivystävän numeron, joka ei taas vastannut. Soitin takaisin sihteerille, joka antoi sitten päivystävän hoitajan numeron, koska päivystävän lääkäriin numeroon vastataankin vasta virka-ajan jälkeen. Amen ja halleluja! Hoitaja vastasi ja sain sovittua siirrosta, mutta koville se otti.

Sairaalan intranetistä ei ole mitään apua. Klinikat kyllä väsäävät sivuja, joista ei ole mitään hyötyä tiedon etsijälle. Klinikan osastojen hallinnolliset osastokoodit on listattu allekkain, mutta ei mitään kuvausta siitä millaisia potilaita osastolla 2133 hoidetaan. Puhelinnumeroita ei kukaan ole jaksanut laittaa. Lisäksi yleensä vielä todetaan sivustoilla: Toimimme Potilaan parhaaksi, Maapallo ei ole pannukakku, Iso Hali kaikille. Intranetin puhelinluettelolla voi heittää vesilintua, koska siellä on numerot vain henkilöiden nimillä.

On valitettavaa todeta, että todennäköisesti olisin saanut Tarja Halosenkin nopeammin puhelimeen kuin järjestettyä potilaalleni jatkohoitopaikan yliopistosairaalassa. Siihen meni 50 minuuttia.

Kolmihaarainen kynttilänjalka

Kyläkauppias Keskinen aikoo puristuttaa maallisesta tomumajastaan 0,7 karaatin timantin. Minusta idea on on huono. Eikö olisi tylsää jököttää jossain samettikankaan päällä vitriinissä paikallaan tai pimeässä muovirasiassa? Happihan siinä loppuisi ja äkkiä.

Armista voitaisiin tehdä kolmihaarainen kynttilänjalka. Tosin ei minulla ei ole mitään seitsemänhaaraista jalkaa vastaan, jos tarpeet riittävät. Mutta vaatimaton on kaunista. Kynttilänjalkaa tuskin sullottaisiin pieneen purkkiin, vaan se laitettaisiin ilmavaan tilaan kirjahyllylle tai valoisalle ikkunalaudalle. Kolmihaarainen kynttilänjalka siirtyisi sukupolvelta toiselle ja se harvemmin katoaisi muutossa.

Minusta olisi lähiomaisten kiusallista joutua toteamaan toiselta puolelta Suomea surunvalitteluja tuoville sukulaisille, että 0,7 karaatin vainaja on kadonnut keskuspölynimuriin siivouksessa edellisenä päivänä. Meillä kun kaikki perunaa pienemmät imeytyvät imuriin. Kolmihaarainen kynttilänjalka ei taatusti mahdu huristajan putkistoon.

Pirjo Pälkäneeltä ja Veijo Vehmersalmelta

Valtavan mielenkiintoista! Lehtien mukaan PakkoNainti-ohjelmassa tavanneet Pirjo ja Veijo seurustelevat, ja he aikovat viettää joulun yhdessä! Mutta tätä te ette kyllä kestä: Pirjo laittaa joulupöytään HK:n maksalaatikkoa, silliä, lanttulaatikkoa, porkkanalaatikkoa, italiansalaaattia ja tanskalaista kinkkua. Pirjo on itse leiponut joulutortut ja Veijo on auttanut pipareiden teossa. Lisäksi Veksi on hakenut Vehmerin metsästä Pikelle pikku kuusen.

Kaikkia suomalaisia taatusti kiinnostava asia on, että Pike ja Veksi käyvät ensin Piken sähkösaunassa aattoiltana ja syövät sen jälkeen jouluaterian. Syömisen jälkeen he antavat toisilleen lahjat. Tapaninpäivänän Veksin äiti tulee käymään ja illalla he käyvät Piken veljen luona, mistä varmaan riittää lööppejä maaliskuulle saakka.

Uudet sattumukset

Tässä kirjoittaa ihminen, joka on pitänyt traumapäivystäjän hakulaitetta taskussaan yön yli päivystäessään. Ja ihan erehdyksessä. Hyvät kollegat ja työtoverit: Älkää jättäkö tavaroitanne pöydille, sillä minulla on näköjään tapana kerätä tavaroita pöydiltä taskuuni luullen niitä omikseni. Lieventävänä asianhaarana on todettava, että Armilla tosin on samanlainen hakulaite, mutta se oli lepäämässä pukukaapissani eikä siinä lue "TRAUMA".

Soitin kaupunginsairaalan päivystäjän puhelimeen iltayöstä, tai siis luulin soittavani. Seinällä oleva numero oli kyllä joskus ollut päivystäjän numero, mutten sitä tiennyt. Ensin puhelimeen vastasi nainen, jonka nimestä en saanut selvää. Hetken keskustelun jälkeen selvää oli, ettei puhelimeen nyt löytyisi lääkäriä. Sitten taustalla kuului miehen ääni, jolle nainen selitti, että joku yrittää soittaa sairaalaan. Mieskin halusi tulla keskustelemaan. Humalainen mies totesi puhelimeen, ettei hänen luotaan löydy yhtään makuupaikkaa naiselle eikä tämä numero ole sairaalan lääkärin numero. Kuulemma aina silloin tällöin häneltä kysytään sairaalan paikkatilannetta. Tovin siinä keskusteltuamme suosittelin hänelle numeron vaihtoa.

Armin uudet digiboksipähkinät©

K: Paavo Lipponen ja digiboksi kohtasivat. Digiboksi tuhoutui. Miksi?
V: Digiboksi tuli vasemmalta. Paavo on autokoulussa oppinut, että vain oikealta tulevia pitää väistää.

K: Miksi kutsutaan Jungnerin saunaa?
V: Hikiboksiksi.

K: Miksei Jungner käytä hikiboksiaan?
V: Koska siellä ei näy tekstitykset.

K: Miksi Paavo Väyrysellä ei ole digiboksia?
V: Koska Paavo pelkää, että digiboksi saattaisi vaikuttaa liian älykkäältä.

K: Mitä Maaningan mummo sanoi, kun kahden vuoden odottelun jälkeen saatiin digiboksin tekstitykset toimimaan?
V: Siunakkoon! Vielä kun saes kuvan näkymään.

K: Miksei Liisa Hyssälällä ole digiboksia?
V: Liisa ei tiedä. Hän neuvoi kysymään asiaa eduskunta-avustajaltaan.

K: Miksei Eero Heinäluomalla ole digiboksia?
V: Protestina hallitukselle. Eero haluaa tehdä vahvaa oppositiopolitiikkaa.

K: Miksi blondilla ei ole digiboksia?
V: Koska blondi totesi, etteivät kaikki hänen huonekalunsa mahdu sinne.

K: Miksi bnunettella on digiboksi?
V: Koska hänellä on niin vähän huonekaluja.

K: Mikä on punainen ja kurkkii ikkunoista?
V: TV-lupatarkastaja.

Mullistavaa ajattelua

Tehkää tilaa ja avatkaa ikkuna. Happi loppuu ja jalat ovat setsuuria. On kirjoitettu ennenkuulumaton ajatus Lääkärilehden (numero 48/2007, s. 4500) keskustelupalstalla. "Sähköisiä potilastietojärjestelmiä on kehitetty pitkään yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa". Näin julistaa WM-Datan liiketoimintayksikön johtaja.

Sanaan " pitkään" uskon, mutten usko "yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa". Kukahan näille nörteille kertoisi, että olisi kannattanut istua sielllä käyttöliittymäsuunnittelukurssin luennolla eikä Assemblyssä? Kun fontti on niin pientä, että sitä pitää tihruta, tai kuolintodistus printataan eri tavalla kuin B-lausunto, niin on turha lässyttää yhteistyöstä henkilökunnan kanssa.
Lapsikin tajuaa, että jos ensimmäinen ovi aukeaa kahvasta vääntämällä, niin aukeaa toinenkin ovi. Pegasoksen tekijä taas on ajatellut, että ensimmäinen ovi aukeaa tavanomaisesti, mutta toisen oven saa auki siten, että ovi irroitettaan saranoistaan ja tehdään karmin viereen reikä, josta kontataan läpi.

"Palautteen saaminen on meille ensiarvoisen tärkeää". Hienoa! Nyt kun tuosta ontuvasta pattipolvesta on tullut palautetta sanomalehtiä ja televisiota myöten, niin jäädään odottamaan, missä koni laukkaa kuuden kuukauden kuluttua.

Jyrättyä lihaa

Viime viikonloppuna keittiömestari Henri Alén kertoi Helsingin Sanomissa, että suomalaiset einekset maistuvat penisilliiniltä. Armi on samaa mieltä. Ne todella maistuvat samalta penisilliiniltä tai kolmannen polven kefalosporiinilta. Suomalainen liha on kuulemma laadukasta ja maukasta. Mistä sellaista lihaa saa?

Minulla on teoria. Siat, naudat ja broilerit roudataan jopa satojen kilometrien päästä keskusteurastamoon, jossa ne tapetaan ja nyljetään. Tämän jälkeen jollain lihojen päältä ajetaan ajoneuvolla yli ja lihasta revitään riekalaita. Riekaleiden päälle ruiskutetaan säiliöautosta sitä oranssia yleismarinadia, jota on broilerin-, sian-, kalkkunan- ja porsaanlihassa joulut, juhannukset, kesät ja talvet.

Porsaansuikaleiden rustonpalat narskuvat hampaissa ja kyljysten syönti piti lopettaa, koska luutikut ovat niin teräviä, että joku vielä puhkaisee meidän perheessä ruokatorvensa. Joku on keksinyt, että suomalaiset haluavat ostaa altaasta lihansa ja syödä marinoitua oranssia fibriiniliimamössöä vuodesta toiseen.

Lähilammikosta pyydetty ja pannulla paistettu särkikin maistuu maukkaammalle kuin marketeista ostettu liha.

Armi ei ole huligaani!

Tässä on nyt selityksen paikka. En tehnyt sitä tahallani. Joku oli jättänyt sen siihen. Asiat vyöryivät.

Sairaalan pukuhuoneen naistenhuoneen vessapaperitelineen päälle oli joku laittanut tyhjän vessapaperihylsyn, jonka päässä on muovikiekot. Käteni osui pimeässä vessasssa valoa päälle laittaessa tuohon paperiprosessiteollisuuden loppukäyttäjäkappaleeseen, joka vierähti vessanpytyn pohjalle. Jokainenhan voi tykönänsä miettiä, mitä tapahtuu, kun pytyssä on pahvihylsy ja kaksi muovikiekkoa sekä vessassa oleilee kauhistunut Armi.

Armi ei ole niitä ihmisiä, jotka laittavat kätensä mielellään ison sairaalaan vessanpyttyyn. Toisaalta mitään hanskoja ei ollut. Eikä ollut myöskään mitään paperipalaa (paitsi vessapaperia), jossa olisi julistanut vessan käyttökieltoon. Posliini-istuinta ei voinut jättää vartioimatta, sillä siitä olisi voinut kehkeytyä vielä suurempi katastrofi. Joten oli tehtävä syväluotaava ja pikainen MacGyver-tilannekatsaus, ennen kuin joku muu huomaa onnettomuuden. Ei muuten olisi mitenkään mieltä ylentävää selittää jollekin pukuhuoneeseen pölähtävälle dosenttitasoiselle kollegalle, että harrastan ongintaa vessanpytyssä.

Harjanvarsi oli liian pitkä, mainoskynä liian lyhyt, oli siis löydettävä jotain siltä väliltä. Sairaalavaatteet ripustetaan rautalankaisiin henkareihin. Lanka on sopivan paksua muoltoiltavaksi, ja henkarissa on valmiina koukkukin. Henkari oli liian leveä laitettavaksi pyttyyn, joten se oli pakko painaa kasaan kaksinkerroin, mutta se oli juuri sopiva tehtävään ja tilanne saatiin hallintaan. Terveisiä rautalankahenkaritehtaan tuotekehitysyksikköön. Teette hienoja ripustimia!

Laitoin uudelleen muotoillun henkarin roskiin. Olisi epäeettistä viedä vessanpytyssä kylvetetty ripustin takaisin vaatetankoon ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut. Tietenkin tällainen muodottomaksi väännelty henkari herättää muussa henkilökunnassa ihmetystä ja epäilyä siitä, että joukossa on huligaani, joka aggressioiden vallassa vääntelee vaateripustimia. Tosin tässä yhteydessä on parempi olla kirjoittamatta siitä, mitä tapahtui hakulaitteelleni.

Zeroturvalaki

Hallituksen esitys uudeksi potilasturvalaiksi on kammottava esimerkki siitä, mihin runsas zero-juomien nauttiminen johtaa. Kannattiko poliittisten zerojen mennä sotkeutumaan työmarkkinapolitiikkaan ja lupailla vaalien alla maat ja taivaat hoitajille? Zeropoliitikot ovat sotkeneet terveydenhuollon ja työmarkkinapolitiikan totaalisesti.

Uuden lakiesityksen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilö voidaan lääninhallituksen esityksestä määrätä viikoksi kerrallaan työhön. Ja ammattihenkilön pienet lapsetkin otetaan huostaan kunnalliseen päivähoitoon. Laki on on varsin orwellilainen. Yksilönvapaus ja markkinavoimat ovat laista yhtä kaukana kuin Kataisen vaalivoitto seuraavissa vaaleissa. Potilasturvalakia lukiessa Heinäluomakin alkaa näyttää herttaiselta päiväkodin opettajasedältä.

Minullahan ei ole mitään sitä vastaan, että minut haettaisiin mustalla autolla tai helikopterilla töihin, mutta saanen kai itse päättää ajankohdasta? Sopii tulla kolkuttamaan meidän ovelle. Mutta saatte kantaa minut ulos jalat edellä.

Ehdotan kansalaisten turvaksi zeroturvalakia, joka suojaa meitä kansalaisia zeroälypoliitikoilta

Armi's Fitness and BodyBuilding Center®

Kuvassa on Armin moderni kuntoilukeskus. Ei haise hiki, sillä paikka on hyvin ilmastoitu. Hiiret hieman häiritsevät. Tila on tasokkaasti varusteltu. Katossa on muun muassa navettavalaisimen nimellä myyty loisteputkivalaisin. Halkaisupölkyn alusta on tuettu betonilaatoilla. Myyn edukkaasti lippuja tähän Armi's Fitness and BodyBuilding Centeriin.