avaimensa ja etsinyt niitä monesta paikasta. Hyvä ettei hyväsydäminen
Armikin alkanut niitä etsiä. Avaimet löytyivätkin kohta - kaulaltani
roikkumassa. Älkää kysykö miten ne sinne olivat joutuneet. En tunnusta
mitään.
Aamuyö oli rauhallinen päivystyksessä. Kello 1.30 pääsi punkkaan. Noin
kello 4.00 soi outo puhelin ja tietenkin herätti. Olin napannut
vahingossa myös aulahoitajan päristimen omani lisäksi mukaani.
Haluaisitteko te todellakin tällaisen lääkärin potilaaksi?
1 kommentti:
Armi saa täyden luottamuksen sattumuksista huolimatta. Lääkäri joka kykenee ajatteluun ja kritiikkiin todellakin miettii asioita. Sitä paitsi kyseiset hämmingit ovat kotitonttujen serkkujen eli sairaalatonttujen tekosia.
Enemmänkin uskottavuudessa huolestuttaa lääkäri, joka toitottaa psykoosiin menneen potilaan diagnoosin aulassa toisten potilaiden kuullen. (Tämä ei ole huhuna liikkuva urbaanilegenda, kuulija olin minä.)
Tiedän myös sairaanhoitajan, joka taloyhtiössä huutaen haukkuu muita asukkaita hulluiksi. Heidän hoitoonsa en halua.
Saima
Lähetä kommentti